Verkkopalvelut

1081354-internet-access

Mitä tarkoitetaan verkkopalveluilla? Moni meistä saattaa ymmärtää verkkopalvelun esimerkiksi verkkopankin tai esimerkiksi internetin palveluntarjoajan kautta, mutta todellisuudessa verkkopalvelut pitävät sisällään varsin monimuotoisen järjestelmän, jonka avulla voidaan luoda täysin oma virtuaalinen ulottuvuus.

Intranet ja extranet

Ensin meidän pitää kuitenkin erotella verkkopalveluiden niin sanotut kohderyhmät. Nimittäin meidän suuri ja mahtava internet on luonnollisesti kaikille avoin palvelu (paitsi Kiinassa ja Pohjois-Koreassa), mutta esimerkiksi intranet-palvelut perustuvat rajatun ryhmän organisaation sidosryhmiin. Hyvä esimerkki intranetistä voisi olla esimerkiksi julkisen yliopiston verkkopalvelut joihin pääsee sisään vain yliopistoon sidotut yksilöt tai ryhmät. Extranet on laajempi kokonaisuus, joka kuitenkin perustuu intranet-palveluun. Esimerkki extranet-palvelusta on yrityksen sisäinen palvelin jota voi kuitenkin käyttää myös asiakkaat ja yritykseen sidoksissa olevat jälleenmyyjät.

Operatiiviset palvelut

Operatiivisilla verkkopalveluilla tarkoitetaan kirjaimellisesti verkon ulkopuolella tapahtuvia transaktioita. Esimerkiksi verkkopankin kautta tehdyt tilisiirrot, verkkokaupan logistiikkajärjestelmän käyttö sekä sähköiset varausjärjestelmät ovat kaikki operatiivisia verkkopalveluita. Viestinnällinen verkkotoiminta on kuitenkin verkkopalveluiden A ja O: nimittäin verkon kautta kommunikointi on de facto internet!

Google-haulla löytyy tuhansia eri verkkopalveluja koulutuksesta yritystoiminnan kehittämiseen. Näin ollen yhden kapean selityksen rakentaminen kysymykselle, ”mikä on verkkopalvelu” olisi sama kuin kysyisi mitä on kommunikaatio. Esimerkiksi väestörekisteri kattaa niin operatiivisen kuin myös viestinnällisen verkkotoiminnan julkisen sektorin kautta.

Mistä tämä kaikki on peräisin?

Miten verkkopalveluja kehitetään ja kenellä on avaimet ”internetin huoltohuoneeseen” (mikäli sellainen löytyy jostain Nevadan autiomaasta)? Kehittäjiä ei ole vain yksi taho, sillä verkkopalveluiden kehittäminen pitää sisällään niin teknologian haasteita kuin myös itse sisällön eli informatiivisia elementtejä. Mutta meidän ei pidä sekoittaa verkkojärjestelmien ja palveluiden kehitystä yhteen, sillä kyseessä ovat kaksi täysin eri maata: ensimmäinen perustuu tekniseen ohjelmointiin, kun taas toinen pelkästään palveluun, kuten verkkopankki tai verkkokauppa.

Kuten saatat jo huomata, ’verkkopalvelu’ terminä tekee siitä usein vaikeasti ymmärrettävän konseptin. Todellisuudessa me kaikki käytämme verkkopalveluita joka päivä tavalla tai toisella. Facebookin käyttö, puhelinlaskun maksaminen sekä tämän tekstin lukeminen ovat kaikki itsessään verkkopalvelupohjaisia elementtejä. Hyväksi onneksi verkkopalvelut ovat olemassa, sillä ilman niitä yksinkertaisten arkisten tehtävien suorittaminen olisi mahdottoman joustamatonta ja aikaa vievää puuhaa.